Skip to main content

Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi. Sen merkitys työntekijöiden työkyvylle ja organisaation menestykselle on kiistaton. Työhyvinvoinnin kehittämisestä hyötyvät kaiken kokoiset organisaatiot.

Åma on työyhteisöjen asiantuntija, joka näkee työhyvinvoinnin niin inhimillisestä kuin liiketoiminnallisesta näkökulmasta, ja auttaa organisaatiota kehittämään työyhteisön toimintaa siten, että hyvinvointi työyhteisössä paranee ja työyhteisö oppii itse pitämään yllä työkykyään.

Toiminnassamme kulkee aina kaksi asiaa rinnakkain; tavoite siitä, että työt tehdään mahdollisimman hyvin ja että työyhteisössä voidaan mahdollisimman hyvin.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on kokonaisuus, joka käsittää työyhteisön toimivuuteen ja yksilön hyvinvointiin liittyvät asiat. Useimmiten työhyvinvoinnin kehittäminen alkaa, kun työhyvinvointitutkimuksissa tai arjen keskusteluissa nousee esille jotain, mihin pitäisi puuttua.

Kyse on usein laajoista kokonaisuuksista, ja monesti voi olla osittain epäselvää, mihin työntekijöiden kokemus pahoinvoinnista liittyy. Näissä tilanteissa ulkopuolinen konsultti voi auttaa hahmottamaan tilannetta ulkopuolelta ja auttaa organisaatiota löytämään uusia toimintatapoja työhyvinvoinnin tueksi. Parhaaseen tulokseen haasteiden tunnistamisessa päästään keskustelemalla henkilöstön kanssa. Åma käynnistääkin useimmiten työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämisprosessin yksilö- tai ryhmähaastatteluin.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja omistautumista. Se voi sisältää haastatteluja, ryhmätyöskentelyä, pelisääntöjen laatimista ja yhteisten tavoitteiden asettamista. Pyrimme löytämään ne tekijät, jotka vaikuttavat eniten asiakkaamme työntekijöiden hyvinvointiin ja keskitymme niiden parantamiseen.

Åman toiminta perustuu aina tarkkaan perehtymiseen ja prosessin räätälöimiseen juuri asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Toiminnan keskiössä on kokonaisuuden hahmottaminen, tavoitteiden asettaminen ja ratkaisukeskeinen lähestyminen.

Työhyvinvoinnin prosessit ovat tilanteesta riippuen lyhyempiä tai pidempiä, useimmiten noin vuoden mittaisia, sisältäen mahdollisesti luotujen käytäntöjen ja prosessien, tai esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen toteutumisen seurantaa.

Kun Åma on kutsuttu paikalle, alkaa prosessi, jonka tavoitteena on parantaa kokemusta työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta sekä yksilö- että työyhteisötasolla.

Kehittämisprosessin pohjana käytetään monesti työhyvinvointi- tai henkilöstötutkimuksen tuloksia sekä esihenkilöiden ja HR:n havaintoja tilanteesta.

Prosessi voi tilanteesta ja organisaation koosta riippuen alkaa myös tilanteen tarkemmalla tutkimisella, esimerkiksi henkilöstön haastatteluilla. Haastattelut ovat tapauskohtaisesti joko yksilö- tai ryhmähaastatteluita, joiden tavoitteena on saada käsitys vallitsevasta tilanteesta.

Kehittämisprosessissa keskitymme yhdessä työyhteisön kanssa havaittuihin kehityskohtiin ja siihen, miten voimme edistää työhyvinvointia käytännön toimenpiteillä.

Työhyvinvoinnin kehittämisessä keskeistä on osallistaminen ja työyhteisön kokemus osallisuudesta prosessiin. Jokainen työyhteisön jäsen on on osa kokonaisuutta ja kokee tilanteen ja työympäristön omalla tavallaan, joten jokaisella heistä on myös oikeus osallistua työhyvinvoinnin kehittämiseen alusta alkaen. On tärkeää, että työyhteisössä jokainen kokee tulleensa kuulluksi prosessin aikana.

Toinen kantava ajatus työhyvinvointia kehitettäessä on yhteisön ymmärrys siitä, kuinka jokaisella on vastuu työhyvinvoinnista työyhteisötaitoajattelun mukaisesti. Jokaisen työntekijän toiminnalla on merkitystä ja jokainen voi tehdä osansa työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvoinnin edistäminen on prosessi, joka vaatii yhteistä vastuuta ja jokaisen aktiivista panosta. Totutusta toimintatavasta poisoppiminen ja uusien työhyvinvointia kehittävien toimintatapojen oppiminen mahdollistuvat Åman ammattimaisella tuella.

Åma kohtaa työnhyvinvoinnin haasteet ratkaisukeskeisesti ja auttaa myös työyhteisöä näkemään, että hyvä työyhteisö ja työhyvinvointi on kaikkien tehtävä. Åma korostaa asiakkailleen sitä, että kaikki vastaukset paremman työyhteisön luomiseksi ovat jo heillä itsellään, mutta ulkopuolisen avun kanssa ajatukset saadaan helpommin konkretisoitua ja tuotua osaksi työyhteisön arkea!

Ratkaisuissa osallistaminen on tärkeää, sillä kaikki ovat vastuussa hyvinvoinnista. Jos yhteisössä on pahoinvointia, jokainen on vastuussa myös siitä. Yhdessä löydämme keinot luoda hyvinvointia työpaikalla.

Olemme olleet mukana monissa pienissä ja suurissa työhyvinvoinnin kehittämisprojekteissa sairaaloiden osastoista yritysten johtoryhmiin ja pieniin toimihenkilötiimeihin. Työyhteisöissä on ollut havaittavissa monenlaisia pulmia klikkiytymisestä toisten syyttelyyn ja eristäytymisestä pitkiinkin sairaspoissaoloihin. Aina kaikki pulmat eivät yhdellä pitkälläkään prosessilla ratkea, jos pulmat ovat olleet olemassa jo vuosikausia, mutta joka tapauksessa työhyvinvoinnissa päästään monta askelta parempaan suuntaan.

Sairaalan osastolla oli havaittu vuosien aikana monenlaisia pulmia, kuten poissaoloja, syyttelyä, pahoinvointia ja klikkiytymistä. Jo ennen yhteistyömme alkamista yksikön ylin johto oli haastatellut työyhteisön jäseniä, joten haastatteluja ei enää toistettu Åman toimesta, vaan työskentely aloitettiin jo tehdyn työn perusteella.

Yhteistyömme lähti liikkeelle pienryhmäkeskusteluista, joissa kaikki työntekijät saivat äänensä kuuluviin. Esihenkilöt osallistuivat keskusteluihin työyhteisön jäseninä. Kävimme yhdessä läpi, mitkä asiat ovat hyvin ja mihin toivotaan muutosta.

Keskustelukierroksia oli useampia ja niiden tuloksena luotiin yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit, jotka perustuivat työyhteisön kokemukselle siitä, mikä heidän mukaansa lisää hyvinvointia työssä.

Projektin jälkeen olemme tehneet seurantaa siitä, miten yhteiset pelisäännöt ovat jääneet elämään työyhteisössä ja millainen vaikutus niillä on ollut työhyvinvointiin.

Kokemus prosessista oli pääosin erittäin myönteinen. Työntekijät pitivät tärkeänä sitä, että asioihin tartuttiin ja asioista puhuttiin yhdessä. Åman vetäjä sai paljon kiitosta omasta panoksestaan: avoimen ja luottamuksellisen tilan luomisesta keskusteluille.

Työhyvinvoinnin kehittämisen ei aina tarvitse olla pitkä prosessi, vaan myös pienillä teoilla on merkitystä. Åma on tukena kaiken kokoisille organisaatioille, ja meidät voi kutsua esimerkiksi työpaikan työhyvinvointipäivään.

Yhteinen vastuu työhyvinvoinnista ja vuorovaikutuksen kehittäminen työyhteisössä ovat olleet suosittuja aiheita Tyhy-päivissä, joita olemme pitäneet eri kokoisille organisaatioille. Åma saa kiitosta innostavasta otteesta ja tilaajaorganisaatiolle räätälöidystä kokonaisuudesta.

Räätälöimme kaikki työhyvinvoinnin palvelut asiakkaamme tarpeiden mukaisiksi! Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää.

Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen on kaiken kokoisille organisaatioille kannattavaa. Työntekijöiden hyvinvointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin tehokkaampana, sitoutuneempana ja tyytyväisempänä työvoimana. Haluatko aloittaa matkasi kohti parempaa työhyvinvointia?

Ota yhteyttä meihin, niin voimme keskustella siitä, miten voimme auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi.