Skip to main content

Työyhteisön kehittäminen on laaja kokonaisuus. Kaikki lähtee asiakkaan tarpeen tunnistamisesta ja yhteisten tavoitteiden asettamisesta.

Åmalla on mittava kokemus työyhteisöjen kehittämistyöstä, ja Åma hallitsee laajat kokonaisuudet. Åman vahvuutena on  erilaisten ihmisten ja organisaatioiden parissa toimiminen ja näiden toiminnan kehittäminen. Åmalla on asiantuntijaverkosto, joka on asiakkaiden käytettävissä parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Jos tunnistat organisaatiossasi selkeitä tai epämääräisiäkin kehittämistarpeita, ota yhteyttä ja kirkastetaan yhdessä tavoitteet, prosessi ja toimenpiteet toimintanne kehittämiseksi!

Tarve työyhteisön kehittämiselle herää usein joko toimitusjohtajan tai muun avainhenkilön havaitessa, että työskentelyä tulisi tehostaa tai parantaa. Toisinaan työntekijät voivat nostaa tarpeen esille.

Usein toimitusjohtajalle herää ajatus siitä, että työn tehokkuus on kärsinyt syystä tai toisesta, eikä yhtä määrittävää tekijää suoraan löydy. Joskus myös työtyytyväisyyskyselyssä tai henkilöstötutkimuksessa esille nousseet merkit pahoinvoinnista työyhteisössä ovat syy aloittaa työyhteisön toiminnan kehittämistyö. Kyse voi olla siitäkin, että halutaan tietää, mitä työntekijöille kuuluu.

Työyhteisön kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavien asioiden läpikäyntiä

Työyhteisön perustehtävän kirkastaminen ja työnjaon määrittely

Joskus organisaatiota perustettaessa tai sen kasvaessa unohdetaan pysähtyä perusasioiden äärelle. Hyvä tapa lähteä kehittämistyöhön on käydä yhdessä läpi, onko kaikilla yhteinen käsitys työyhteisön perustehtävästä ja tietääkö jokainen, mitä heiltä oletetaan, eli mikä on työnjako.

Yhteisten pelisääntöjen luominen

Yhteiset pelisäännöt tarkoittavat laajaa kokonaisuutta, joka pitää sisällään yhteiset vuorovaikutuksen pelisäännöt, yhteisen käsityksen käytännön asioista ja niiden toteuttamisesta sekä paljon muita niin sanottuja kirjoittamattomia sääntöjä, jotka helposti unohtuvat arjessa.

Työhyvinvoinnin selvittäminen

Åma on toteuttanut lukuisia työhyvinvointitutkimuksia haastatellen yksilöitä ja ryhmiä. Ulkopuoliselle asiantuntijalle henkilöstö avautuu eri tavalla kuin omalle esihenkilölle. Haastattelujen avulla saadaan tarkempaa tietoa vahvuuksista ja kehittämistarpeista kuin kyselytutkimuksilla.

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Toimivan organisaation edellytyksenä on hyvinvoiva työyhteisö. Työhyvinvointiin vaikuttaa moni tekijä ja on tärkeää, että organisaatio pyrkii mahdollistamaan sellaisen työympäristön, jossa työntekijät voivat hyvin.

Kokouskäytäntöjen kehittäminen

Åma tekee työtä sekä johtoryhmien että muiden ryhmien kokouskäytäntöjen kehittämisen kanssa. Mikään ei ole sen turhauttavampaa kuin tehoton ja turhauttava palaveri.

Avainhenkilöiden tunnistaminen ja seuraajasuunnittelu

Liian usein organisaatioissa porskutetaan eteenpäin miettimättä sen kummemmin tulevaa henkilöstön osalta. Eläköitymiset ja yhä nopeampi henkilöstön vaihtuvuus muodostavat merkittävän avainhenkilöriskin, johon varautuminen on tärkeää.

Työyhteisön kehittämistyö alkaa aina tilanteen kartoittamisella ja tavoitteiden määrittelyllä. Tavoitteet voidaan määritellä yhdessä toimeksiantajan kanssa, mutta tehokkaampi kehittämisprosessista saadaan, jos jo tavoitteen määrittelyvaiheessa osallistetaan prosessiin työntekijät.

Åman tehtävänä on yhdessä työyhteisön kanssa jäsentää sen toimintaa suhteessa tavoitteisiin.

Kun haasteisiin päästään yhdessä käsiksi, voidaan yhdessä työnantajan ja henkilöstön kanssa kehittää juuri kyseiselle organisaatiolle sopivia tapoja työskennellä. Kehittämistyössä erityisen tärkeää on henkilöstön osallistuminen kehitystyöhön. Osallistumisen mahdollisuus kehittämiseen vaikuttaa positiivisesti työyhteisöön parantaen kehittämisprosessin tuloksellisuutta.

Eräässä Åman projektissa 150 hengen asiantuntijaorganisaatio kaipasi apua asiantuntijapalvelujen kehittämiseen. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella näkyi signaalia siitä, että työyhteisön jäsenet eivät voi parhaalla mahdollisella tavalla. He halusivat pohtia, kuinka heidän kannattaisi organisoitua, jotta heillä olisi parhaan asiakaspalvelun lisäksi parempaa työhyvinvointia.

Yhdessä asiakkaan kanssa lähdettiin hakemaan ratkaisuja yhteisten työpajojen avulla, joissa mietittiin unelmaorganisaatiota. Noin vuoden mittaisessa projektissa Åma toimi sekä haastattelukierroksen että työpajojen fasilitaattorina. Lähtötilanteessa tuleva muutos on avoin. Lopputulosta rakennetaan yhdessä koko henkilöstön kanssa.

Samalla tavalla kuin jokainen työyhteisö on ainutlaatuinen, myös jokainen kehittämistyö on juuri sitä. Se mikä lisää yhdessä työyhteisössä tehokkuutta tai hyvinvointia, voi olla toimimatonta toisessa organisaatiossa. Hyvän ratkaisun saamiseen vaikuttaa siis pääasiallisesti se, millainen työyhteisö on kyseessä.

Lopputulokseksi kehittämistyöstä voi seurata esimerkiksi

  • Uudet yhdessä luodut pelisäännöt
  • Uudenlainen organisaatiomalli
  • Toimivammat käytännöt tiimin sisäisessä viestinnässä tai arjen vuorovaikutuksessa
  • Selkeä kehittämissuunnitelma tuleville vuosille

Kehittämistyössä kulkee aina rinnakkain kysymys siitä, miten työt tulevat tehtyä hyvin ja miten samalla ylläpidetään ja edistetään hyvinvoivaa työyhteisöä. Molemmat näistä ovat yhtä tärkeitä osia menestyvän liiketoiminnan kannalta.

Kaipaatko apua työyhteisösi kehittämisessä, tai haluatko tietää lisää palveluistamme? Sari-Anne Poikkijoki tiimeineen tarjoaa asiantuntevaa tukea kaiken kokoisille organisaatioille, jotka haluavat kehittää työyhteisönsä toimintaa.