Skip to main content

Joskus työyhteisössä mennään solmuun, eikä organisaation sisällä enää solmua saada auki. Åma avaa solmuja työyhteisösovittelun keinoin, kun omat keinot ovat loppuneet ja raja on tullut vastaan.

Ulkopuolinen sovittelija on objektiivinen henkilö, joka viheltää tilanteen poikki ja kuuntelee myötätunnolla ja rauhallisesti kaikkia sovittelun osapuolia lähestyen tilannetta ratkaisukeskeisesti. Prosessi alkaa yksilöhaastatteluilla, jatkuu sovittelupäivällä ja päättyy seurantaan. Joku ratkaisu löytyy aina.

Kaipaatko apua työyhteisön ristiriitatilanteen selvittämisessä?

Työyhteisösovittelija kutsutaan työyhteisössä paikalle, kun työyhteisö kokee tilanteen, josta ei enää omin avuin päästä yli. Åman kantava ajatus sovittelun taustalla on, että ”jokin ratkaisu löytyy aina”. Miten vaikealta tilanne työyhteisössä tuntuukin, on varmaa, että tilanne saadaan ratkaistua tavalla tai toisella.

Useimmiten työyhteisössä syntyvien konfliktien taustalla on hyvin yksinkertaiselta vaikuttava asia, nimittäin avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen puute. Kyse on voinut aluksi olla hyvinkin pienestä asiasta, mutta kun osapuolet ovat tarpeeksi kauan pitäneet tunteita ja mielipiteitä sisällään, saavat yksinkertaisetkin asiat suuren mittasuhteen, joka saattaa johtaa pulmatilanteeseen.

Myös esihenkilöiden puuttumattomuus tilanteeseen voi johtaa siihen, että konflikti pääsevät patoutumaan. Puuttumattomuus on myös puuttumista, sillä se on valinta antaa tilanteen jatkua entisellään.

Vaikka työyhteisön konflikti tai pulma saattaisi koskea ristiriitatilannetta vain kahden henkilön välillä, vaikuttaa se silti aina koko työyhteisöön. Usein tilanteeseen aktiivisesti osallistuvat osapuolet purkavat turhautumistaan muihinkin yhteisön jäseniin, joka tarkoittaa, että tilanne ja mahdollinen jännite alkaa koskea kaikkia.

Sovittelu alkaa, kun HR, esihenkilö tai toimitusjohtaja kutsuu paikalle sovittelijan, joka ottaa asian käsiteltäväksi.

Sovitteluun osallistuu pulmatilanteessa aktiivisesti olevat osapuolet sekä tarvittaessa muita työyhteisön jäseniä. Kaikki sovittelut etenevät tietyn prosessin mukaisesti.

Åman sovitteluprosessi pohjautuu Timo Pehrmanin malliin (Pehrman Timo (2012) Paremmin puhumalla : restoratiivinen sovittelu työyhteisössä, väitöskirja).

Tilannekuvaus

Jokainen sovittelu alkaa toimeksiantokeskustelulla, jossa tilanne ja sen tavoitteet käydään toimeksiantajan kanssa yhdessä läpi.

Sovitteluinfo

Sovittelusta informoidaan sovittelun osapuolia ja useimmiten myös koko työyhteisöä. Tämä voidaan tehdä erillisessä infossa tai jonkun soveltuvan palaverin yhteydessä. Tärkeätä on, että info on yhtäaikainen ja samansisältöinen kaikille.

Haastattelut

Infon jälkeen sovittelija tai sovittelijapari haastattelee kaikki osapuolet. Haastatteluiden aikana sovittelija saa kuulla kaikkia osapuolia, jotka saavat tilaisuuden kertoa oman näkemyksensä ja kokemuksensa tilanteesta. Haastatteluiden avulla sovittelijalle muodostuu kokonaiskuva tilanteesta ja sen eri näkökulmista. Tyypillisesti tilanteeseen on yhtä monta näkökulmaa kuin on osapuoliakin.

Haastatteluissa sovittelija myös rakentaa luottamuksellista suhdetta työyhteisösovittelun osapuoliin ja rohkaisee kutakin puhumaan sovittelupäivässä omasta näkökulmastaan rohkeasti ja rakentavasti.

Sovittelupäivä

Sovittelupäivänä käydään läpi tilannetta yhdessä sovittelijan kanssa ja mietitään yhdessä, kuinka tilanteen toivotaan ratkeavan. Vaikka sovittelijalle on haastatteluissa muodostunut kokonaiskuva asiasta, hän toimii sovittelupäivässä fasilitaattorina ja yhteisen tavoitteen edistäjänä, ei tuomarina, eikä asian ratkaisijana. Ratkaisun avaimet ovat sovitteluun osallistuvilla työyhteisön jäsenillä. Sovittelupäivänä jokainen puhuu omasta puolestaan.

Tunteita varmasti näkyy ja saa näkyäkin, mutta sovittelija pitää huolta siitä, että keskustelu on pääosin ratkaisulähtöistä minäpuhetta. Työyhteisösovittelussa ei etsitä syyllisiä tai käydä oikeudenkäyntiä, vaan työyhteisösovittelun perimmäinen tarkoitus on löytää ratkaisu, jonka avulla töiden tekeminen ja niihin keskittyminen mahdollistuu jatkossa.

Sopimus

Sovittelupäivän aikana tehdään yhdessä sopimus siitä, miten jatketaan eteenpäin. Tyypillisesti sopimuksessa sovitaan esimerkiksi käyttäytymisen pelisäännöistä ja pulmatilanteiden toimenpiteistä. Lisäksi sovitaan seurantapäivä. Sovittelusopimuksen seuraajana toimii sovittelija.

Seurantatapaaminen

Sovitteluprosessi päättyy seurantapäivään, jossa osapuolet käyvät sovittelijan johdolla yhdessä läpi sopimusta ja sen noudattamista. Toisinaan sopimukseen halutaan tehdä joitakin muutoksia. Parhaimmassa tapauksessa todetaan, että osapuolet ovat pysyneet hyvin sopimuksessa ja että sen avulla on saavutettu työrauha.

Muut toimenpiteet

Mikäli seurantatapaamisessa todetaan, että työrauhaa ei ole saavutettu, tyypillisesti työnantaja ryhtyy muihin toimiin työrauhan saavuttamiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi siirto toiselle osastolle tai toisiin työtehtäviin.

Työyhteisösovittelu on aina työyhteisölle haastava tilanne ja vaatii ammattilaista, joka kohtaa tilanteen ja ihmiset rauhallisesti. Samalla sovittelijan tulee tarttua kuulemiinsa asioihin rohkeasti ja nostaa esille ne asiat, jotka todella auttavat tilannetta eteenpäin ja mahdollistavat sovun syntymisen työyhteisössä.

Åman yrittäjä Sari-Anne Poikkijoki on kokenut työyhteisösovittelija, jolla on laajaa kokemusta erilaisten ihmisten ja työyhteisöjen parissa toimimisesta. Hän on saanut kiitosta juuri siitä, miten rauhallisena hän pysyy sovittelun aikana, eikä hätkähdä tiukimmassakaan paikassa.

Isompiin työyhteisösovitteluihin Åmalta löytyy työyhteisösovitteluun ammattitaitoisia kumppaneita.

Oletteko päätyneet tilanteeseen, jossa työyhteisöön kaivataan ulkopuolista sovittelijaa? Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää tilanteestanne ja siitä, voisiko Åma olla avuksi.